Voihan että! Kummitätini sai viime torstaina ihanaakin ihanamman koiranpennun Venni Valdemarin:) Kummini perheessä asusti ennen Venniä Jeri niminen energiapakkaus joka oli rodultaan shetlanninlammaskoira.Jeri sai elää pitkät 18 vuotta,kunnes siirtyi tarkkailemaan laumaansa pilven reunalle.

1420303.jpgJeri 17 vuotiaana

Mutta palataampas takaisin Venniin.Vennikin siis edustaa shelttejä.En ikävä kyllä ole päässyt näkemään tätä ihastuttavaa yksilöä livenä, mutta olen saanut kuulla, että se on hirmuisen hurmaava pakkaus.Luultavasti tuo ihan pienin pentuaika jääkin minulta näkemättä, koska seuraava reissu Savoon on varmaankin vasta tuossa kesällä ja Venni on sitten jo kasvanut ihan toisiin mittoihin.

Täällä Helsingissä asumisessa on kyllä se kurja puoli, että kaikki rakkaat asuu niiiin kaukana. Savoon jäi todella paljon ystäviä ja perhettä, että sitä tahtomattaankin miettii ihan päivittäin mitä sinne kuuluu ja mitä siellä tapahtuu.Lisäksi vielä on tavallaan "pimennossa" myös siitä, että mitä siellä meidän eläinkaupassa tapahtuu...Olisi kiva olla enempi siskon apuna,mutta eipä sekään oikein täältä käsin onnistu... Onhan se totta, että ainahan sitä pääsee käymään kylässä,mutta ei se ole kuitenkaan ihan sama asia.

Ihanaa on kuitenkin se, että on näitä mesejä ja digikameroita,puhelimia ja e-maileja ja näitä blogeja, niiden kautta pystyy olemaan kuitenkin aikalailla ajanhermolla tapahtumista. Se on hyvä juttu se.

Isosti rapsutuksia kaikille koiraystäville ja varsinkin suvun uudelle tulokkaalle VENNILLE:)

1420306.jpgVenni Valdemar:)

1420310.jpgVoiko olla suloisempaa näkyä?

1420320.jpgTahtoo koilavauvan

Ja nämä hienot fotot on napannut serkkutyttöni Helinä.