Heräsin siihen kun Tero karjuu - AUUUU!! Minä, että mitä ihmettä. Neela neiti istu miehen rastoilla...heh...tais pikkusen nipistää.

 Siispä en sitten saanut enää unen päästä kiinni, joten ajattelin, että lähden sitten aikaiselle aamulenkille.. Siinä mielessä aikaiselle, ettei muuten olisi niin kiire aamu, koska työt alkavat vasta klo. 13 reikä reikä.

Mutta mikäpä ihanampaa, kun lähteä Sirin ja Neeluska peeluskan kanssa ulos. Aikainen aamu, aurinko paistaa ja linnut laulaa. Varhain aamulla, jopa täällä kaupungissa kuulee luonnon ääniä, koska ihmiset eivät ole vielä liikkeellä..huristelemassa autoilla jne.Ja sitten täällä meillä päin kun on tuo meri ja kauniit maisemat, niin voi oikeasti nautiskella kauniista näkymistä.

Lenkin jälkeen sitten nappasin vielä Allin omalle lenkilleen (en yleensä käytä noita kolmea karvanaamaa yhtäaikaa lenkillä, koska kaikkien kolmen koiran hallitseminen yhtäaikaa on aika hankalaa)

Kävellessämme tapasimme ystävällisen sauvakävelijänaishenkilön. Hän kertoi niin kovin myös nauttivansa näistä hiljaisista aamuista ja lenkeistä omassa rauhassa. Totesimme siinä sitten melken yhteen ääneen, että toivottavasti muut eivät hoksaa noita nautinnolisia aamunhetkiä, jotta saisimme jatkossakin samoilla rauhassa puistoissa aamun tunteina:)Tero ja Alli lukemassa aamun lehteä

Kani Töölönlahdelta, viime kesänä napattu kuva (Ja Neela sekoo kun näitä otuksia pomppii jokapaikassa )