Kaisa:
Ei tule hirveästi vierailtua tuttujen luona. Lauantaina mennään kuitenkin Lassen vanhempien luokse illaksi. Milloin liene viimeksi sielläkin käyty... Ja Kirsi, teillä voitas tulla käymään, jos passaa. Näkis millanen koti teillä tällä hetkellä on :) Päivää voi ehdotella! Su on frettiyhdistyksen kokous ja ensi viikon la on se eläinlääkärireissu. Tuosta tuli mieleen, että Iisalmeen on muuttanu podenco. Omistaja kyseli, että voitaisko nähdä. Kyllähän sitä voi, jos vaan saadaan aikataulut täsmäämään. Eläinlääkärireissun yhteydessä tapaaminen ei onnistu, sillä mukana on niin monta koiraa ja Alvaro rauhoitetaan kuvausten ajaksi. Se olisi saatava kotiin heräilemään.

Ja sitten se hevosasia. Aina välillä nousee pintaan sellaiset asiat mitä haluaa. Ja sitten kun sitä ei saa, niin se unohtuu vähäksi aikaa unholan puolelle. Tuo hevosen saanti on jälleen nostanut päätään. Ja kun kerta vanha kaakkeroinen ei ole saanut uutta kotia, niin, niin...minä sen ottaisin (siis Kirsiltä)! Kun vain saisi pihassa kaikki asiat kuntoon. Rahastahan moni asia on kiinni :( Jos ei rahasta, niin sitten tuosta miehen puolikkaasta. Kyllä sitä olisi kiva opetella ratsastamaan. Olen halunnut sitä pikku tytöstä asti. Silloin pääsi aina välillä ratsastamaan. Eipä taidot hääppöiset olleet, mutta kyllä kai minä siellä selässä pysyin :)
   Lasselle mainitsin, että minä tiedän nyt, että mitä haluaisin joululahjaksi. Kun aiemmin olen sanonut, että ei sinun tarvitse ostaa mitään. Olisiko paketissa pieni Mammeroinen?

Aamulenkin jälkeen:
Rämmin koirien kanssa meidän koivikossa. Oli vastassa sitten sellainen sammaleinen alue ja siinä oli myös vettä. Minä siinä, että ei siinä varmaan kovin paljon vettä ole...ja humps! Siellä uin koirien kanssa suomaisessa mömmelissä. Varpaat saivat kylmää kyytiä. Olisin voinut pelata jotain vettä kengässä-peliä.
Kaikki koirat tulivat perässä, uskollisesti.

Riikkanen:
ONNEA HARMILLE! Harmi :) kun en ole siellä juhlistamassa... Asiasta toiseen. Päivi siis kävi yökylässä. Oli tosi kiva hupattaa kunnolla pitkästä aikaa. Mun työpäivän jälkeen käytiin eka syömässä ja sitten tultiin tänne meille.. Tero oli paistellut pullat ja keitellyt kahveet. Ilta menikin sitten lepposasti rupatellessa... Kivaa! Tulee vaan kova ikävä näitä rakkaita ihmisiä kun hetken saa aikaa viettää heidän kanssaan...

Tää viikko on mennyt jotenkin hirmusta vauhtia ja jostain syystä oon ollu hirveen energinen. Lienekkä tuo kuunmollukka jotenkin syypää tähän olotilaan... Muuten edelleen kovin sekavat on mielet... heh. Tahtois olla niin monessa paikkaa yhtä aikaa ja todellakin paljon on unelmien toteuttamisesta kiinni se ku ei oo rahhoo....