Kaisa:
Olemme asuneet omassa talossa kohta vuoden. Rakennusurakka oli todella rankka, vaikka tuntui, että enhän minä saanut aikaiseksi paljon mitään. Aamulla oli noustava silmät sikkurassa koirien kanssa lenkille, sitten oli raahauduttava töihin. Sen jälkeen käytiin usein ostoksilla K-raudassa. Meillä oli aina vain muutama minuutti aikaa kaupan sulkeutumiseen. Siinä oli päätökset tehtävä nopsaan (mikä olikin vaikeaa, sillä olemme Lasnen kanssa useimmiten eri mieltä asioista. Yleensä päätimme asioista vuorotellen, niin sai asiat etenemään. Sinä saat valita olkkarin seinän värin ja minä eteisen, valitse sinä ulko-ovien kahvat ja minä sisäovien jne. Ja välillä suu oli mutturalla, kun toisen valinta tuntui olevan niiiin väärä.). Joskus kävinkin katselemassa tavaraa etukäteen aamulla ennen kuin menin töihin. Sitten kiiruhdettiin kotia pissattamaan koirat ja keittämään mulle nuudeli. Sitten oli loikattava autoon, syötävä ja jos jäi muutama minuutti aikaa, niin pystyi ottamaan tirsat. Sitten alkoi urakointi, joka jatkui yömyöhään (ja tässä vaiheessa alkoi ärsyttämään sekä Suomi Pop että Radio Rock, sillä niistä kuului joka ikinen päivä suunnilleen samat biisit). Jos osa koirista oli mukana, lenkkeilytin niitä. Välillä Oiva saattoi karata yöksi, niin se oli aamulla erikseen haettava kotiin. Kun yöllä pääsi vihdoin väliaikaisasuntoon eli rivitalokämppään, niin sitten oli lähdettävä vielä koirien kanssa lenkille. Tämän jälkeen oli vielä raahauduttava suihkuun, mahdollisesti puhdistettava raksavälineitä ja sitten saattoi juuttua lopuksi vielä nettiin etsimään vaikkapa sisutusjuttuja. Klo. saattoi olla pitkällä aamuyössä, kun päivän päätteeksi kaatui sänkyyn. Ja seuraavana päivänä sama juttu, ja sitä seuraavana jne. Jossain vaiheessa se alkoi tuntua siltä, että urakka ei lopu koskaan. Sitten sitä olikin kuin zombi. Aivot eivät pelittäneet yhtään. Kun eräs asiakaskin kysyi töissä tonttimme hintaa, niin minun oli rehellisesti sanottava, että en minä muista...oli noloa.
    Kyllähän sitä yritti ajatella, että rakentaa itselleen, mutta oli se välillä vaikeata. Ja Kikka meni vielä ehdottamaan, että myisimme talon ja rakentaisimme sitten uuden. Sanon, että ei koskaan! Jos samalla on käytävä töissä ja rakennuksen valmistumisella on tiukka aikataulu. Ja minä pidän meidän talosta. Miksipä sitä pitäisi vaihtaa?
Kun muutimme taloon, niin se ei tuntunut jotenkin todelliselta. Ja kun aluksi kävimme saunassa, niin odotti vain, että suihkusta loppuu vedentulo niin kuin rivarin yleissaunassakin. Kerrankin Lasse jätti suihkun päälle ja lompsi lauteille :) Ja muistan, että alkuaikoina nukahdin saunaan, kun väsytti niin hitsisti. Onneksi Lasne oli vieressä herättämässä!

Ja paljastuksista puheen ollen. Tuli vielä yksi mieleen. Voisin syödä päivittäin monta kiloa herkkuja, varsinkin suklaata. Järki on vain välillä otettava kätöseen, ettei minusta tule ihan hirmuista matamia.

1.5.07, (hintalappu lakissa :) ) Heti kun nimet on saatu tonttikauppapapereihin. Myyjät pyysivät kahveelle. Me sanottiin, että ei lähdetä. En olis halunnutkaan, sillä koko tonttikauppa oli aika mutkikas juttu. Ensin myyjät sanoivat, että myyvät (heillähän oli ilmoitus netissä, ollut jo vuoden ajan). Sitten sanoivat, että eivät myy. Ja sitten sanoivat, että myyvät myöhemmin, kun saavat sitten verohelpotuksia. Ja me ehdoteltiin, että maksetaan enemmän, se helpotusten osuuskin... Pariskunnan piti myydä meille 2 ha, kättäpäälle oli jo lyöty. He rupesivat vielä pihistelemään, että eivät myy ihan 2 ha sillä rahalla (kyllä keitti!) Ja pankissa pariskunnasta nainen rupes vielä heittämään huonoa läppää. Kun kauppa oli jo melkein selvä, tämän naisen nimi puuttui paperista, niin hän rupesi vielä vitsailemaan siitä, kun hänen nimi ei olekaan vielä paperissa. Ei kyllä yhtään naurattanut.

Toukokuun loppupuoli, meidän tie

Tämä tie söi niin paljon rahaa, että se vei meidän ulkorakennuksenkin, ryökäle!
Sille voisi levittää punaisen maton...

Tässä vaiheessa tuntui, että talosta tulee hirmu pieni


Lassen iskä ja Lasse tuumailevat

Lassen äiskästä ja iskästä oli paljon apua

Esteri-raksakoira

Sella

Ade

17.7, jotain jo pystyssä

26.7

Kastellin poikia

28.7

Elokuu

Lattialämmitys ja takan paikka

Lattiavalun kastelua

Talon sydän

Jos ymmärsin kuvan ajan oikein, niin ajankohta olisi 3.11, pitkällä jo ollaan :)
Taloa maalattiin välillä pimeässäkin (ja minä urhoollisesti vesisateessa, vaikka se ei olisi suositeltavaa). Siinä sai miettiä, että onkohan tuossa ja tuossa kohtaa maalia, kun ei nähnyt mitään.