Riikkanen:

Tulin siis eilen tänne Pajuskille Kaisan ja Lasnen luokse... Pääsin ystäväni Elliksen ja hänen ystävänsä kyydissä. Suurkiitokset kyydistä. Matka ei todellakaan sujunut ihan suunnitelmien mukaan ja venyi hiukan, mutta ei se toisaalta haittaa, koska minnekkään ei ollut kiire ja selvisimme ehjin nahoin perille saakka.

Oli ilmeisesti ruokamyrkytysoireita kaverillani joten täytyi pysähtyä huoltoasemille ja kaiken kukkuraksi autosta puhkesi rengas. Onneksi ei käynyt kuinkaan, vaikka se meni rikki täydestä vauhdista. Käännyimme pikkutielle ja mietimme kuka meistä osaa vaihtaa renkaan. No eipä aikaakaan kun talon pihasta tuli mies, joka tarjosi apuaan.Ensin ihmettelimme kun renkaan vaihdon jälkeen alkoi kuulua outoa ääntä renkaan luolta. Emme uskaltaneet jatkaa matkaa vaan haimme miehen takaisin, myöhemmin avuksi tuli toinenkin herra. Miehet ihmettelivät ääntä ja arpoivat mistä se mahtaa tulla. No otetaan rengas vielä pois. Avot, mutteria avatessa kuului samainen ääni. Pultit olivat liian pitkiä vararenkaaseen ja löysimmekin siihen kuuluvat mutterit... Miehet neuvoivat meitä mittaamaan ilmanpaineet renkaista ja kertoivat, että hiukan pitäisi ajaa takasin päin. Tottelimme neuvoja. Yllätyimme suuresti kun toinen miehistä odotti meitä ilmanpaineletku kädessään. Hän halusi varmistaa, että pääsemme matkaan turvallisesti:) Ihan mahtava juttu, että noin ritarillisia ihmisiä löytyy. Ihmisiä, jotka haluavat auttaa... Sitten köröttelimme varmaan 100 km 80 vauhdilla. Elliksen mies sitten soitti ja puhelun tiimoilta saimme kuulla, että kyllä kyseisellä renkaalla voi ajaa lujempaakin. Kyllä meitä huvitti moiset kommellukset. Suuret kiitokset siis tyttölöille ja näille herrasmiehille!

Manta muuten matkusti rennoissa merkeissä, nukkui melkein koko matkan. Neela parka oksensi tasaisin väliajoin. Voi reppanaa:(

Tänään oli sitten tosi kiva päivä. Olin kummini luona ja useampi tuntu kului rupatellessa. Päivän kruunasi aloittamani pentukurssi. Kurssi oli täynnä. Pennut ja omistajat vaikuttivat mukavilta. Tästä on hyvä jatkaa!