Riikka

Minulla on koko viikon ollut ihan kipeä olo, mutta esim. kuumetta ei ole noussut. Siispä olen ollut töissä ihan normaaliin tapaan. Perjantaina sitten äityi olo illalla aika ikäväksi ja taisi vähän lämpöäkin olla. Nenää saa olla niistämässä koko ajan. Toipuisikohan sitä jo huomiseksi töihin?

Kaksi viikkoa olen nyt tehnyt koululla töitä ja työpäivän päätteeksi (eka koirien hoitoa) Har-Miin. Ihan mukavasti siis riittää hommaa. Ei paljo harrastuksille jääne aikaa. Aiemmin suunnittelin meneväni joogaan ja mielelläni olisin aloittanut uudelleen lentopalloharrastuksenkin, mutta nyt näyttää siltä ettei aika tahdo riittää. Täytyykin selvittää mikä olisi aikataulu lentiksessä jos saisi sinne aikaiseksi mentyä.

Kaisa:
Nyt on jo päivämäärä 24, kun en ennättänyt eilen tänne mitään rustailla.
Elikäs, launtaiaamuna meillä oli tiedossa aikainen lähtö, jotta ehdittäisiin keskiaikaisille markkinoille ajoissa. Perjantai-iltana (minulle jo yö, vaille 23) Lasse katsoo vielä tapahtuman aikatauluja ja huikkaa minulle makkariin, että aikataulu onkin jotenkin aikaisempi mitä hän muistelee. Eli lähtö siirtyi vielä aikaisemmaksi. Starttasimme pihasta n. klo 6. Herätys oli minulla neljän maissa, jotta ennätin hoitaa kaikki eläimet ja myöskin pakata matkakamppeet. Illalla en ehtinyt pakata, kun käväistiin Kikankin luona sovittamassa heposelle ratsastusvermeitä.
    Matka tuntui pitkältä ja sitähän se olikin. Olimme perillä, olikohan se jotakin yhdentoista kieppeillä. Ryykäsimme tapahtuma-alueelle. Kiertelimme kojuja ja menimme sitten katsomaan ensimmäistä jalkamiesten taistelunäytöstä. Sen pitivät pohjanmaalaiset harrastajat. Ei ole ihan helppoa puuhaa tuommonen näytöksenkään vetäminen, sillä varustus painaa paljon. Pelkkä rengaspaita painaa kuulemma toistakymmentä kiloa. Juontaja oli huumoriveikkoja. Sai porukat myhäilemään :)
    Katsoimme näytöksen loppuun. Seuraavaksi oli heti perään turnajaiset toisessa kehässä. Ei kun loikkimaan sinne. Porukat olivat ajoissa paikalla, joten emme päässeet eteen. Se vähän harmitti, sillä turnajaiset olivat itselle se päivän kohokohta. En silti viitsinyt puskea yleisössä eteen päin kyynärpäätaktiikalla. Turnajaisten alussa oli jokin tarina, mistä en saanut selvää. Narrin kuuluvuus oli hiukan heikko ja meidän takana penikat huusi täyttä kurkkua. Näytös oli hyvä. Ratsastajilla täytyy olla taito hyppysissä, kun taistelevat peitsellä, keräävät miekalla jättiläisen sormuksia ja katkovat pylvään päältä kaalin päitä. Ja vieläpä jopa täydessä laukassa. Esitys oli hieno. Ei tuollaista näe joka päivä!
    Sitten taas kiertelimme kojuja. Paikalla oli vaikka minkälaista väkeä: useampia seppiä, lasitöiden myyjiä, miekkojen, kypärien ja veitsien myyjiä, keskiaikaisten herkkujen (?) myyjiä ->omenia uitettiin jossakin ja päällystettiin ilmeisesti mantelirouheella, jopa niitä rengaspaitoja oli myynnissä. Osa tuotteista oli ns. keskiaikaisia ja osa ihan nykypäivää.   
    Joukossamme liikkui paljon, varmastikin hommiin pestattuja, keskiaikaisiin vetimiin pukeutuneita henkilöitä. Useasti nähtiin mm. mestaaja. Vieraistakin oli moni pukeutunut ajan henkeen.
    Lasse halusi maistaa vartaassa kypsennettyä possua. Itse mietin, että uskallanko maistaa. Menee rahat hukkaan, jos elikko maistuu ihan sikalalle. Possun luo oli hitommoinen jono. Päätimme kuitenkin jonottaa ruokaa. Ajattelin ottaa kana-aterian ja maistaa Lassen ateriasta posnua. Tilaustiskillä asiointi meni hässäkäksi, niin sain lopulta ilmeisesti sikana-aterian eli sikaa ja kanaa. Päreellä oli alimmaisena ruisleipää ja sen päällä lihaa, kypsennettyä lanttua ja kaalia, jossa oli mausteita. Pöperö oli yllättävän hyvää! Eikä sika maistunut sikalalle :)
    Päivä kului nopsaan ja tässä vaiheessa kello taisi olla jo yli kolme. Päätimme lähteä Hämeen linnaan. Kyllä vaan on tuollaiset isot rakennukset vaikuttavia. Huoneissa oli selostukset niistä sekä niiden historiasta. Ei vain jaksanut enää keskittyä pitkien värssyjen lukemiseen. Ylimpään kerrokseen ei päästy ollenkaan, sillä linnaa alettiin sulkemaan. Arvoitukseksi jäi, että mitä siellä oli. Sinne ei olisi saanut viedä omia tavaroita ollenkaan.
    Kerkesimme kiertämään linnassa olevaa näyttelyä. Siellä oli mm. kaivauksista löytyneitä esineitä. Korut olivat kuin nykyajan Kalevalakoruja! Sitten näin vanhoja kuolaimia, hevosten jääkenkiä, vaatekappaleita 700-luvulta, miekkoja, luuesineitä jne. Olisi ollut mielenkiintoista kierrellä näyttelyä ihan ajan ja voimien kanssa.
    Seuraavaksi mentiin näyttelyyn, jossa esiteltiin eri aikakausia. Voi että miten kapeita entisajan satiinikengät ovat olleetkaan. Ei minun koipia saisi tungettua sellaisiin kapistuksiin mitenkään päin. Näyttelyssä nykyajan vermeet eivät kiinnostaneet minua ollenkaan. Tuijottelin mieluummin esim. vanhan ajan hienoja hevosvaunuja. Sellaisia, joissa oli lamput ja kaikki. Sellainen musta hieno ajopeli. Oli ollut jonkun rikkaan miehen omaisuutta, jolla oli ollut vaikka minkälaisia kiesejä.
   Ja matka jatkuu ;) Sitten jatkettiin matkaa vankilaan. Lassen selkään koski siinä vaiheessa sen verran, että se sai rötköttää tuolilla, kun minä kiertelin osan paikoista yksinäni. Vankilassa oli sisutettu osa selleistä eri aikakausien mukaan. Ei kyllä ollut tullut suurempia muutoksia vuosikymmenienkään sisällä! Vankilassa toiminta oli ilmeisesti loppunut vasta 90-luvulla. Ja rakennus taisi olla tosi vanha...
Tiloissa sai kierrellä aika laajalti, kun pääsi katsomaan pesutilojakin. Tekstejä oli paljon luettavana, mutta ei niitä taaskaan jaksanut keskittyä lukemaan.
    Lopuksi menimme vielä tykkimuseoon. Oltiin ihan kuitteja, mutta päätimme kiertää vielä tämän kohteen. Aikamoisia vempeleitä ovat nuo tykit. Ja miten kauan aikaa sitten niitä onkaan jo osattu tehdä! Tykkimiehillä on muutes ollut oma suojelupyhimys. Kaikkea sitä on keksittykin turvaksi. Hiljaiseksi veti osa kuvista, kun niissä näkyi sodassa kaatuneita, niin ihmisiä kuin hevosia. Paikan päällä oli myynnissä isoja hylsyjä. Ei lähtenyt sellainen matkamuistoksi.
    Meillä ei ollut varattuna mitään yöpaikkaa. Olimme ottaneet mukaan teltan. Lähdimme ajelemaan kotia kohti ja katselimme, olisiko matkan varrella mitään sopivaa telttapaikkaa. Ei meinannut löytyä...kun Lasse pisti vielä ehdoksi, että pitää olla järven rannalla. Katsoimme löytäisikö navi uimarantoja. Ei löytänyt kuin satojen kilometrien päästä. Kun oltiin kurvailtu sinne tänne, niin Lasse päätti, että menemme katsomaan mökkejä, kun kyltti osui kohdalle. Sinne sitten jäimme yöksi, kun hintakin oli sopiva, 40 €. Meillä ei ollut pyyhkeitä mukana. Lasse päätti kuitenkin lämmittää ulkosaunan ja kuivata itsensä pesun jälkeen pussilakanaan. Minä jäin siksi aikaa valokuvaamaan ja lueskelemaan mökkiin.
    Aamusella lähdimme ajelemaan kotiin. Sanoin matkalla, että jos jokin nähtävyys on lähellä päätietä, niin mennäänkö? Lasselle ehdotus kävi. Paikat meinasi olla yli kymmenenkin kilometrin päässä tiestä. Sitten näin rompepäivä-kyltin. Sinne kurvattiin. Myyjiä ei ollut ihan mahdottomasti. Mutta mielenkiintoisiakin tavaroita löytyi. Rahaa ei vain oikein ollut, niin jäi tavarat myyjille. Olisi ollut vanha maljakko 25 eurolla. Luulen, että sen hinta olisi ollut oikeasti kalliimpi. En tiedä kuka maljakon on suunnitellut. Sellainen on (tai ainakin oli) äiteelläkin. Sitten olisi ollut vessapaperiteline metallisella koristellulla kannella. Olisiko se ollut messinkiä. Hieno oli. Hinta 25 €. Yhdeltä pöydältä löytyi lehmän virtsarakosta tehty lamppu. Materiaali näytti koiran puruluulta... Ja yhdellä myyjällä oli valikoimissaan tosi vanha satula. Kuva näkyy alla. Hinta oli 300 €. Kahvimyllyn olisi halunnut kotiin koristeeksi, mutta paremmassa kunnossa oleva olisi maksanut 45 €. Huhmare lähti meidän mukaan, kun Lasse halusi sen kokkailuihinsa.
    Naapurikin oli lähtenyt myymään tavaroitaan. Tunnisti meidätkin :) Rupattelun jälkeen lähdettiin kotia. Oltiin perillä kahden jälkeen. Eikun vaan sitten frettilää pesemään ja koirien kanssa lenkille. Kaivoin myös pihaton pohjan loppuun. Se on ollut rankkaa puuhaa, kun en ole mikään voimailija. Joka paikkaa on mukavasti kivistänyt.


Sorvaamista (?).


Ylämaannaudan villojen kehräystä.


Viikinkipaatti.


Turnajaisvarustusta.


Sepän takoma mäykky. Ei mahtunut hinta matkabudjettiin...200 €.


Posnu vartaassa. Käytiin myös maistelemassa. Hyvää oli. Possun luo taisi olla päivän pisin jono :) Yksi lapsi kysyi, että onko possu laitettu tuohon elävältä.


Taistelunäytös. Suojausta.


Neidot saivat ampua miehiä. Ei sentään itse miehiä, mutta heidän kilpikaartiinsa.


Nyrkkitappelua.


Kirveen kanssa matkassa.


Turnajaisten alusta.


Kaalin katkontaa.


Peitsinäppäryyttä.


Taistelua peitsellä. Haarniskaan kiinnitettiin "levy", johon vastustaja tähtäsi. Peitset saivat kyytiä elikäs päät katkeilivat.


Miekkailua.


Ja taistelua maasta käsin. Toisella meni lippa koko ajan silmille, niin miekkailu oli hankalaa :)


Yksi menettää päänsä (vasemmalla). Kuningatarkin kävi tinttasemassa yhden sankarin omin voimin.


Ja voittaja saa entisen kuningattaren. Parin on paettava maasta (kun kuningaskin sai turnajaisissa köniinsä).


Heippa!


Toinen taistelunäytös. Pamputtivat tylpillä aseilla toisiaan ihan urakalla.


Hämeen linna.


Hämeenlinnan entinen vankila. Toiminta oli tainnut loppua vasta 90-luvulla. Lassen selkää särkee, niin lepuuttelee itseään.



Pakkosyöttöalusta, johon syötettävä kiinnitettiin nahkavöillä. Suomalaisia ei kuulemma ole kovin tarvinnut pakkosyöttää. Pöperöt ovat maistuneet. Seinällä taisi lukea jotain, että kommunistiaikaan on ollut nälkälakkolaisia.


Sellin ovi.


Meidän yöpaikka Längelmäellä.


Sauna.


Maisemaa.


Isäntäväki asusti tällaisessa pytingissä.


Kesä alkaa olla auttamattomasti ohi.


Rompepäiviltä löytyi vanha satula. Laukuissa oli lehtiä 40-luvulta. Oisiko satula siltä ajalta? Hintapyyntö oli 300 €.