Riikka:

Ihana lokakuinen aamu. Koiria käytin tuossa aamupissillä ja voi kuinka kaunista ulkona onkaan!

Minulla sairasloma sen kun jatkuu. Olisin niin mielelläni lähtenyt jo töihin. Mutta jostain syystä lämpö ei palaa normaaliksi. Vieläkin yskittää ja viimestään iltapäivällä nousee lämpö. Tosi ärsyttävää. Viikon olen jo potenut, eikö tämä ala jo riittää:)Lääkäri siis antoi vielä saikkua puhelimitse loppuviikon.. Jospa tämä tästä. Meinaa vaan vähitellen tulla mökkihöperöksi.. Tosiaankin nyt on jo siis lokakuu... minulla iski tässä ( kun on ollut aikaa ajatella asioita) jonkin asteinen 30 kriisi...Vaikka kolmekymppiset onkin jo sulavasti takana. Kohta mittariin napsahtaa 34 ja sitä on jotenkin alkanut miettiä, että mitä sitä on saanut elämällään aikaiseksi. Kai sitä jotain on. Paljon olisi vielä haaveita tai no ei kovinkaan paljoa edes:)Minä haluaisin oman kodin. Rauhoittuisikohan sitten ajatukset kun saisi vihdoin sen oman kodon? Mutta minkäs teet, kun ei ole varaa ostaa taloa...Mutta onneksi aina voi haaveilla:)

Kaisa:
Riikka laittoi noista haaveista. Minä en ainakaan saanut rauhaa, vakka saatiin oma koti. Aina tulee lisää uusia haaveita ja muistuu mieleen vanhoja, että olenhan minä tuonkin jutun halunnut :) Kai sitä jotain pontta saa, kun tavoittelee sitten niitä haluamiaan juttuja.

Hevoset ja ratsastus-lehdessä oli juttua vammaisratsastuksesta. Jutussa mainittiin saksalainen kilpailija, jolla ei ole käsiä. Toiset ohjat hän pitää suussa ja toiset jaloissa. On siinä taitoa. Ja pitää olla sinnikäs kaveri!

Me ei saatukaan niitä kattopeltejä Kuopiosta. Lassen mielestä olivat niin huonossa kunnossa, että ei kannata ostaa edes halvalla. Olisi pitänyt ottaa pelleistä niin isot palat pois, että tavara ei olisi riittänyt pihaton kattoon. Mutta: Paikalle riensi jälleen pelastava enkeli, elikäs Lassen iskä. Hän tuo meille pellit :) Ja on kuulemma tulossa taas viikonloppuna rakentelemaan.

Liikkeelle tuli myyntiin niitä pikkukoirien tavaroita. Heti meni kaupaksi valjaat ja mäykkytyttöselle söpöt juoksupöksyt. Lisäksi verkkokaupan kautta tilattiin poikapöksyt. Pitää markkinoida noita kamppeita, kun ovat hiukan erikoisempia

Altin hampaat kasvavat nopsaa tahtia. Tulee vilkaistua suuhun harva se päivä. Alakulmureiden tila näyttää jo paremmalta. Onneksi! Jatkakaa hampit vain kasvua samalla tavalla.

Matkanjärjestäjältä tuli viestiä, että minun vanhan passin pitäisi kelvata reissulle. Jospa sitä uskaltaisi lähteä sen kanssa matkaan.

Ja mitäs vielä. Sella ja Alvis olisi ilmoitettava Helsinkiin Voittaja-näyttelyihin sekä Pohjoismaiden Voittaja-näyttelyihin. Raha taas pyörähtää. Ja peruutuspaikan yritän saada bussireissulle. Yöpyminen olisi hotellissa. Matkanjärjestäjältä on saanut tosi huonosti infoa. Alun alkaen laiton sinne päin kyselyä heinäkuussa. Ja en varannut paikkaa suin päin, kun ei minulla ollut mitään tietoja. Sitten sain kuulla, että paikat ovat täynnä. Ja hintakin muuttui matkan varrella... Aluksi ei puhuttu koiralisästä, mutta nyt puhuttiin. Mutta lähden bussilla reissuun, jos saan paikan. Junat nimittäin kulkevat aika huonosti.