Kaisa:
Minähän odottelin, että kaivinkone käy tasaamassa penkat tiemme reunasta. Mutta eivät sitten ehtineet tehdä tuota hommaa rakennuksen pohjan täytöltä. Siispä jatkoin aitauksen rakentamista, kun en tiedä onko kaivuri tulossa uudestaan vai ei. Ja sainkin aitauksen väsättyä iltahommina valmiiksi otsalampun kera. Mutkia oli hiukan matkassa, sillä Altti yritti joka käänteessä varastaa aitavermeitä. Vilahti vain, kun juoksi karkuun mm. aitalankarulla suussa. Välillä jopa avasi rullaa puussa pitävän narun (kun rulla oli Altilta säilössä) ja varasti sen sitten. Ja kun olin ihan loppusuoralla, niin huomasin, että siellähän on pylväiden välissä julmettu aukko. Minä, että häh. En ole noin pitkää väliä jättänyt. Kun tihrustin valon kanssa tarkemmin, huomasin, että aiemmin välissä on ollut kuusi. Siinä on varmastikin ollut pampulat valmiina odottaen aitalankaa. Mutta Lasse oli näköjään innokkaana vetäissyt puun maan tasalle... Ei kun hakemaan lisää pylväitä.
Luulen, että Altti käy jossakin välissä repimässä portin kohtien lankoja, kun kahvoilla ei ole vielä koukkuja. Jospa ei hirveästi tarvitisisi paikkailla!

Entäpä Altin touhut tänä aamuna? Poika ei suostunut tulemaan sisälle. Arvasin, että se on ulkona säilössä olevien muonien kimpussa. Altti juoksi satasta karkuun muovipussi suusta roikkuen. Terassi oli pussukoita levällään. Sai sitten herkutella ihan kunnolla...

Altti pääsi tänään ensimmäistä kertaa pesulle. Taistelua oli alku, sillä Altti oli eri mieltä asiasta. Pienempänä se välillä jopa änkesi itse suihkun alle, kun olin pesulla. Mieli on muuttunut matkan varrella. En kyllä usko, että Altti pysyy puhtaana sunnuntaihin saakka, kun tuota mutaa löytyy tontiltamme. Laitoin Altille pesun jälkeen manttelin päälle, kun vuorossa oli lenkkeilyä. Altti sai lainata vanhempien pukua. Antoi olla vaatteen päällä. Eikä se jäänyt minnekään pusikkoonkaan keikkumaan (niin kuin etukäteen ajattelin).

Ja mikäs kakkosuhmaikä on Alvikselle tullut? Keitin eilen itselleni täytettyä pastaa, ja ajattelin jättää osan lounaaksi tälle päivälle. Jätin ruoat hellalle, kun kävin ulkosalla hommissa. Lasse tuli sillä välin sisälle. Ruoat olivat hävinneet. Kysyin tietty Lasselta, söikö se sapuskat. Ei kuulemma syönyt. Syyttävä sormi osoitti seuraavaksi Alvista. Lasse sanoikin, että Alvis oli luimistellut, kun hän tuli sisälle. Yleensä en jätä hellalle edes tyhjiä kattiloita, jotta koirat ei vain innostu hyppimään sinne. Mielestäni Alvis on jättänyt hellan rauhaan.
    Ja mitenkäs tänä aamuna? Kun imuroin, huomasin, että upouuden sohvakoristetyynyn päällinen on jäkerretty syödä. Nyt sai Alvis kyytiä! Se on nimittäin syönyt itse koristetyynytkin aiemmin. Niihin on sitten laitettu pääliset.
Silti Alvis seurasi uskollisesti ikkunasta, kun lähdin töihin. Minultapa jäi tällä kertaa vilkutukset väliin, kun sapetti niin...