Kaisa:
Meinaa jäädä tänne kirjoittamatta, kun on ollut kiireitä.

Huomasin tuossa, että Messarin aikataulut olivat ilmaantuneet nettiin. La lk ibbejä on 9 ja su 14 kpl. En ole tainnut koskaan nähdä noin suurta joukkoa ibbejä näyttelyissä. Miettii tässä jo, että mitenkähän siellä pärjätään? :) Näyttelyissä olisi tarkoitus tavata henkilö, joka haluaisi itselleen ibbeläisen. Saadaanko varausta kirjaan?

Mammiainen on alkanut kotiutumaan. Uskaltaa jo mennä pihattoonkin. Oven suikaleet on kyllä pidetty vielä sivussa. Jännitystäkin on jo ollut matkassa. Tänä aamuna Altin kaulapanta luiskahti pois kaulasta. Tämä herra hoksasi, että aitauksessahan on elämää ja meni räyhäämään Maamuskalle. Mammiainen oli suht rauhallinen, mutta kierrokset alkoivat kuitenkin nousemaan. Paimensin Mammiaisen pihattoon ja laitoin "ovet" kiinni. Altti ei tainnut edes hoksata, että hepolainen meni sinne. Pimeässä yritin sitten houkutella Alttia luokse. Sehän juoksi ympäriinsä kuin päätön kana. Lopulta sain sen kiinni meetvurstin avulla (hevostahan sekin). Mutta ei antautunut silti noin vain. En saanut Altista kiinni sillä hetkellä kun se mumelsi kädestä makkaraa. Piti saada aivoille enemmän töitä. Piilotin makkaraa kiven alle. Ja Altti mietti sitten sitä juttua. Silloin oli tarpeeksi aivot töissä ja sain hurttanan kiinni...

Ja eilen...kun ratsastelin pöpelikkömetsätiellä, niin jalkoihin singahti hirvikoira. Julmettu haukku kehiin ja koira ei suostunut lähtemään mihinkään. Mammiainen suuttui ja rupesi potkuttelemaan. Niin siinä sitten edettiin. Minulla oli toisessa kädessä ohjat tiukalla ja toisella pidin kiinni satulasta. Onneksi Maamuska on elämää nähnyt rouva, niin ei järkyttynyt niin pahasti. Odotin, että metsästäjät tulevat aseet tanassa pusikosta. Eivät kuitenkaan osoitelleet aseilla, huh. Mutta eivät saaneet koiraansa noin vain kiinni. Vierähti oma aikansa, että pääsin jatkamaan matkaa rauhassa. Ilmeisesti koiran omistaja oli kyseessä, joka pyyteli minulta anteeksi. Enhän minä voinut muuta sanoa kuin että eipä mittään. Ja mietin mielessäni, että yhteisessä käytössähän nämä alueet ovat. Olen muutes kysynyt yhdestä talosta luvan, että saan ratsastella metsäteillä. Itse asiassa talo on se, mitä Riikka ja Tero kävivät katsomassa. En tiedä, juttelinko sitten itse piispa Arsenin kanssa.

Sellan kasvattaja on pistänyt toimintansa telakalle:

 

Aikansa kutakin, nyt on tullut tämän kennelin aika vetäytyä muihin hommiin. paljon hyviä koiria ja hyviä muistoja seuraa minua koko eliniän. ilman teitä, hyvät Necronomicon koirien omistajat, ei olisi tätä hyvää tunnetta. kasvattien kuulumiset ovat minulle edelleen tärkeitä, pitäkää huolta koiristanne ja jatkakaa voitokasta kulkuanne!

On ihana siirtyä "tavalliseksi" lemmikin omistajaksi vailla kasvattajan vastuuta vaikkakin yksi hienoimmista kokemuksista tässä elämässä on ollut seurata pentujen syntymää ja kasvua upeiksi koiriksi. Nauttikaa ja rakastakaa ibizojanne, ne ovat sen ansainneet!

ibet.fi/

Kuvia ei ole laittaa näytille. Aamuisin on niin kiire ja töiden jälkeen on pimeätä. Eilinenkin vapaapäivä vain vierähti, kun äiteenkin luona piipahdettiin. Yritän jossain välissä riuhtaista kameran kainaloon!