Kaisa:

Ei ole tullut kirjoiteltua tänne vähään aikaan. Laitetaas pari sanaa Messarin reissusta. Näyttelymatka oli mukava, mutta vähän raskas. Kun lauantaina lähdettiin yöllä, niin oltiin Messarissa n. klo. 7.00. Sitten vaan odottelemaan kehän laidalle omaa vuoroa, joka oli myöhemmin iltapäivällä. Sunnuntainakin kehä oli iltapäivällä ja rotukehä oli vielä myöhässä. Ahdasta oli. Porukat olivat kuin sillit purkissa. Mutta mikäpä ihme se oli, jos paikan päällä oli viikonloppuna 17 000 koiraa omistajineen ja kannustusjoukkoineen. Ja siihen päälle vielä muut katselijat. Onneksi Sella ja Alvis käyttäytyivät hyvin :)
    Yövyimme Tikkurilassa Urheiluhotellissa. Siellä oli tatamit ja nyrkkeilykehät. Meidän huoneen yläpuolella oli keilahalli. Se ei kuitenkaan haitannut unentuloa, sillä väsymys oli aikamoinen.
    Ilmoitin kaikki ibet kesäkuulle Tallinnan ryhmänäyttelyihin ja Sellan & Alviksen vielä lisäksi pariluokkaan. Huonolla englanninkielen taidollani sain selvitettyä asiat Viron Kennelliiton osastolla... Kansainväliseen näyttelyyn ilmoittautuminen ei onnistunut. Se pitää tehdä netin kautta. Pitää muistaa asia, sillä halvempi ilmoittautuminen taitaa päättyä ensi kuun alkupuolella!
    Meille ei tällä kertaa tullut kovin menestystä. Sella la: VAL ERI, VAK 1, PN 3, Alvis: AVO ERI, AVK 3. Sella su: VAL ERI, VAK 2, PN 2, VARACA. Alvis: AVO ERI, AVK 2, PU 4, VARASERT. Sella ja Alvis näyttivät plösöiltä muihin koiriin verrattuina. Monella näkyi kaikki kylkiluut ja jopa selkänikamat ja lantion luut. Itse en tykkää sellaisesta...

Altilla on ikävä haava kintussa. En tiedä, että mistä se tuli. Kun vein Oivan juoksulankaan, niin ilmeisesti sillä aikaa oli tapahtunut jotain. Sen jälkeen ainakin huomasin haavan ja se oli kyllä ihan tuore. Ei ollut vielä kuivanut yhtään. Hommasin eläinlääkäriltä lääkkeet. Nyt juostaan Altin kanssa kilpaa, kun on puhdistuksen aika. Välillä myös yritän suihkutella haavaa. Altin menoa yksi vekki ei haittaa. Meno on samanlaista kuin ennenkin. Pellolla lenkkeilyä pitäisi välttää, kun kasvit näyttävät avaavan haavaa. Aluksi pein Altilla kauluria, mutta ei se näytä nuolevan haavaansa. Kauluri meni lyhyessä ajassa kaksi kertaa halki...

Niin, ja jos tuosta otsikostakin jotain mainitsee. Päivä päivältä alkaa kuola enemmän valumaan, kun odottaa jouluaattoa, jotta saa vetää napansa täyteen äiteen ihanaa joulusalaattia. Muilla pöperöillä ei ole niin väliä. Vaikka kyllä äiskän lihapullat ja perunamuussikin ovat tosi hyviä :)

Napsin Mantasta kuvia, kun Riikan poppoo oli meillä vierailulla.