Riikka:

Täytyy sanoa, että on takana melkoinen yö:) Eikä niinkään hyvässä. Menin jo aikaisin sänkyyn ja ajattelin, että saan luettua kirjan loppuun. Mitä vielä, nukahdin saman tien... Terokin oli soitellut jossain vaiheessa, mutta ei mulla mitään havaintoa. Meikäläinen tarvii näköjään kunnon ruminat ennen kun herää!? Heräsin nimittäin joskus keskiyöllä kamalaan ruminaan ja loppuääni oli pling... Arvaattekin, että sydän pomppas kurkkuun ja hakkas hulluna. Mietin että mitä ihmettä tapahtu? Etten uskalla mennä edes katsomaan. Sitten mietin, että koirat ei reagoinu, joten ei voi olla mtn vaarallista. Sain itteni rauhoitettua ja päätin jatkaa unia.

Noh, hetken päästä Neela tuli viereeni ja nuoleskeli huuliaan, olen oppinut, että se on merkki huonosta olosta ja mentiin vessaan kipinkapin oksentamaan. Olen opettanut koirat oksentamaan suoraan pönttöön. Siinäpä sitä heräsinkin ihan total ja menin tutkimaan ruminan alkuperää. Kukkahylly kukkineen oli tippunut suoraan muuttolaatikoiden päälle. KIVAA! No siinä sitten lakasin puol yhen maissa keittiön lattiaa, että jep. Päästyäni takaisin sänkyyn ei kyllä juurikaan enää nukuttanut. Laitoin meiningistä tekstarin Terolle...Se vastasi siihen, joten soittelin hälle vielä.

Noh, eipä siinä kaikki. Neelan kanssa piti käydä vielä kakkahommissa ja yhden kerran oksentamassa.... Reppana. Sitten yritin saada unenpäästä kiinni, siinä juurikaan onnistumatta. Aina kun unenpää löytyi iski kamala painajainen... Sitä rumbaa kestin puol seiskaan...kellon katsomista tunnin välein jne... Aamulenkillä vielä huomaan, että on TÄYSIKUU! Mahtava meininki ja päivällä varmaan paranee...Hohhoijaa!