Kaisa:
Eilen ankkuroin taas Sellan ja Alviksen renkaisiin, jotta sain maalata suht rauhassa. Osa lopuista koirista oli irti ja osa juoksulangoissa. Sella ja Alvis päätti leikkiä mutaleikkejä, kun eivät muutakaan keksineet. Sella varmaan sanoi minulle, että siitäs sais, kun aina pistät renkaaseen kiinni...
    Kun olin maalaillut jonkin aikaa, niin näin sivusilmällä, että pihapiirissä vilahti jonkin musta elukka. Samassa Sella ja Alvaro pistivät äläkän päälle. Minun aivot sanoivat ensimmäisenä, että elikko on karhu. Mutta hoksasin heti perään, että karhu ei ole niin musta. Katsoin eläintä ja se oli karhukoira. Voi ei! Metsästyskausi kun on meneillään. Koira oli hyvin kiinnostunut Sellasta ja Alvarosta ja meidän koirat siitä. Minä mietin kuumeisesti, että mitä minä teen! Lassekaan ei ollut vielä tullut kotiin. Ei sitä koskaan tiedä, että miten vieras koira käyttäytyy. Kohta Rimi tulee paikalle ja rähisee koiralle ihan hulluna. Esterikin painaltaa paikalle äänien myötä ja käy ärhäkkääksi. Raahasin ensimmäisenä vastahakoiset Sellan ja Alvaron sisälle ja komensin matkaan myös Rimin ja Esterin. Seuraavaksi hain Joosen sisälle. Vieras koira hääri koko ajan ympärillä. Sitten koira päätti suunnata Oivan luoksen. Minä kiljuin perään koiralle, että älä hullu sinne mene. Äkkiä juoksin perään ja nappasin Oivan kainaloon. Oivahan olisi halunnut ruveta tappelemaan. Vieras koira hääri ympärillä ja minun oli pakko potkaistakin sitä, että ei vain pääsisi tappelua syntymään. Kun Oiva oli pelastettu sisälle, niin sitten piti vielä lopuksi saada Ade pois juoksulangasta. Koirat olivat vauhkona sisällä ja hyppivät ovea vasten. Sen näköinen se kyllä olikin. Ihan mutainen... Koira lähti lopulta pihasta, kunhan oli merkkaillut tarpeeksi uutta reviiriään. Sellaista sydämen tykytystä eilen aamulla.


Sella Sellainen






Alvaro Palvaro






Alvaro hassuttelee ennen kuin vieras koira saapuu...