Kaisa:
Aamusella kun laitoin Mammiaisen päälle kamppeita, niin huomasin, että se ei pidä yhtään satulan laitosta. Pää heilui ja hampaat näkyivät suusta. En sen kummemmin välittänyt, mutta huomioin sen, että nappaan satulavyön mahan alta niin, ettei potkua olisi tiedossa. No ei potkaissut, mutta ryökäle puraisi tissin vierestä. Imakalta tuntui! Seuraavalla kerralla Maamuska taitaa olla kiinni kahdella narulla...
Ajattelin, että jos en kerro Lasselle, että Mammiainen puri ja näytän mustelmaa, niin kysyyköhän se, että kuka minua on imeskellyt? :)
    Mammiainen käveli normaalia reippaammin, myös ylämäen. Mummo on näköjään nyt vetreänä. Ajattelin, että mennään 5-tien suuntaan, kun siellä päin ei olla vielä käyty. Ja pahimmat ajatukset koirien suhteen kävivät toteen. Maatilan pihasta roikelsi tulla koira peräämme. Onneksi ei tullut ihan lähelle. Seuraava etappi oli 5-tien lähialue. Risteyksessä lapsoset odottivat koulubussia, junaradan risteyspuomit laskeutuivat, puomien valot alkoivat vilkkumaan ja kellot alkoivat kilkattamaan. Sitten tuli juna. Mammiaiselle oli jännitystä kerrakseen. Mietin, jo että käännytäänkö kotiin, vaikka ei montaa minuuttia oltukaan oltu liikenteessä. Maamuska halusi itse jatkaa matkaa, niin käytiin kävelemässä lyhyt pätkä kevyenliikenteen väylää. Kotimatkalla vielä tuli vastaan mummo postinhakureissulla. Kolisteli postilaatikkoa. Siinä oli taas heposelle ihmettelemistä. Onneksi maatilan koira ei tullut tielle toistamiseen. Lopuksi vielä kävin ratsastamassa omien koirien kauhuksi talomme ympäri. Maamuskalle tuli ihan hiki, kun oli niin jännittävä reissu.

On aina vaikea miettiä lahjoja niin Lasselle kuin äitteellekin. Lasselle kävin ostamassa humoristiset boxerit ja ihka oikeata shampanjaa :) Sellaista en ole vielä maistanutkaan!