Kaisa:
En herännyt vasta kuin kellon soittoon. Olisin voinut jatkaa vielä unosia varmaan pari tuntia. On kertynyt univelkaa reilusti, kun sunnuntaina lähdettiin ajamaan suoraan kotiin näyttelypaikalta. Yö oltiin bussissa, aamulla mentiin laivaan, sitten ajettiin taas bussilla ja lopuksi omalla autolla. Hyvä, että edes tietää milloin on yö ja milloin päivä. Oikeasti reissussa välillä aamulla luuli, että olisi jo ilta...

Onneksi eilen ei ollut merellä samanlaista merenkäyntiä kuin menomatkalla. Aallot haittasivat jo laivassa kävelemistä ja kroppa mietti, että pitäisikö nyt tulla huono olo vai ei. Kotimatkalla omalla autolla ajettaessa rekka tuli risteyksessä eteemme. Nuokuin penkillä, ja kun avasin silmät, niin kaksiosainen rekka oli edessä. Onneksi Lasse sai jarruteltua eikä rymähdetty perävaunuun. Jos olen oikeassa, rekalla oli stop-merkki.

Välillä on tullut mieleen kaikenlaista kirjoiteltavaa, mutta reissussa netti ei toiminut joka paikassa. Kirjoittelen sitten jutut, kun tulevat mieleen, jos tulevat. Yksi mainitsemisen arvoinen asia olisi se, että yksi pariskunta osti Liettuasta toisena näyttelypäivänä berninpaimenkoiran! Noin vain lähti matkaan. Hilarylla on kyllä paperit. Kun Lasne oli vessassa, sanoin muille, että tulisikohan Lasse kohta pieni yorkki kainalossa? Ei varmasti :)
    Pentu oli hirmuisen rauhallinen. Se osasi olla kiltisti bussissa, myös laivamatkan ajan. Rauhallinen rotuhan tuo onkin, mutta onhan pentu aina pentu. Pistäpä ibbevauva bussiin noin vain, niin itkua riittää. Altinkin kohdalla aluksi sai päätä vaivata, että millainen show alkaa, kun ruvetaan matkustelemaan. Onneksi kaikki on mennyt hyvin :)

Kuopiolaisen Sarin kanssa jutusteltiin matkalla useampaan kertaan, ja hän myös auttoi koirien esittämisessä näyttelyissä. Hänellä itsellään on pieni terrieri. Lasse säästyi kehässä ololta. Sari on kiinnostunut ulkomaan reissuista. Katsotaan, mennäänkö joskus samaa matkaa :) Sarikin sanoi, että King Toursin matkat sitten riitti hänellekin, kun menivät muuttamaan ajoreittiä.

Lopuksi vielä. Osalla virolaisista koirabusseista oli kesärenkaat. Nämä firmat hakevat immeisiä ja koiria matkaansa myös Suomesta. Miten bussit ovat päässeet liikkumaan? Ja ilman vaurioita...

Nyt mentävä, niin ehdin töihinkin! Pitää jossain vaiheessa laittaa Kennelliittoon kyselyjä Shakiran silmäjutuista ja ibbeläisten valioanomuksista.